16.9.17

Suomi-sukkaa puikoilla


Taito Shop myy juhlavuoden sukkalankaa, joka pääsi minulla nyt kokeiluun. Etukäteistiedon perusteella kuvittelin, että raidat eivät ole aivan tasapaksuja, mutta ensimmäisen sukan perusteella ne näyttävät aikalailla olevan. Missään tapauksessa sinivalkoinen ei ole mukavuusalueen ytimessä, joten sain idean lisätä värejä. Ajatuksena oli jokaiseen kohtaan, jossa väri vaihtuu, lisätä kerros värikästä lankaa. Kuvasta näet kaikki värit, joita meiltä löytyi! Ei pelkästään näin, vaan päätin, että joku hillitymmän värityksen ystävä tarvitsee näitä sukkia enemmän kuin minä. Musta ja ruskea lanka ovat Regian 4-fachia ja niitä on vain muutama metri jäljellä, riittävät juuri tuollaiseen rakenteeseen.


Kantapää tuli tehtyä ulkomuistista, ja siitä tuli turhan korkea. Jännitys siitä, pitääkö koko sukka varteen asti purkaa, oli turhaa, sillä tuo istuu aivan mukavasti. Nyt jännitän, riittääkö lanka kahteen mieskokoiseen pitkään sukkaan, en nimittäin ole punninnut sukkaa enkä kerää, kun aloitin toisen sukan tekemisen. 


Lanka on fingering-paksuista, tässä 2,5 mm puikoilla menossa. Vyöte lupaa tiheydeksi 30 s 10 cm:lle. Neule on edennyt jotenkin yllättävän joutuisasti, jopa niin, että neuloin jalkaterää pari raitaa liian pitkäksi!


Valkoinen väri ei ole aivan puhtaanvalkoista, joten huoletta neulon näitä ihan kovaa käyttöä varten. Lanka vaikuttaa kestävältä, eikä ole epämiellyttävää käsitellä, ei pahasti muovisen tuntuinen. Jonkin verran karkeaa lanka on, saa nähdä, mitä pesu saa aikaan. 


Aloitan sukan onteloneuleella, se on nyt suosikkitekniikkani. Ja magic loop näillä Knit Pron puisilla pyöröillä, se on niin suosikki, että se on jo itsestään selvää. 


Metsäkuvat ovat eri puolilta Kuopiota. Nauttikaa syksystä! 


11.9.17

Kosteasta ja koleasta nousee villan into


Viime päivinä ja (kai tulevinakin) on ollut viileämpi keli yhdistettynä runsaaseen vedentuloon. Sateessa tallatessa tulee väkisinkin mieleen syksyiset ajatukset, jotka sisältävät lähinnä villaa.
Onkohan kaikilla hatut ja hanskat viime talvelta käyttökuntoisina?
Onko minulla sopivaa lankaa hattuihin ja hanskoihin?
Mitkä olisi kivoja malleja itse kullekin, mitkä hyviä värejä?
Ja ennen kaikkea: ehdinkö neuloa kaiken ajoissa? 


On sitten hyvä tuohon puuskaan olla näitä hitaampia projekteja, tässä Puijo-sukkaa tulossa. Meillä on sopimus, että kerros päivässä riittää kiitettävään suoritukseen.


Tässä langat päätelty -kuva kesäneuleesta. Sateisena aamuna on hyvä päätellä langat kaikista valmistuneista neuleista. Kaikista kahdesta.

Ihan parasta sadekelin hommaa on kuitenkin mennä metsään. Suomalaiset ei oo sokerista. 


7.9.17

Silppua syyskuun alkuun


 Tästä tulee tällainen silppupostaus, paljon jotakin, mutta ei oikein mitään näytettävää.

 Kesäneule on valmis. Näköjään minulla menee aina niin, että kesäneule = neule, jota kesä neulotaan.

Lankana Sandnesin AlpakkaSilke, kuvassa se, mitä jäljelle jäi. Miellyttävä, ohuehko lanka, joka toimi ainakin puisten Cubics-puikkojen kanssa mainiosti yhteen.

Syysneule ei yleensä ole sellainen, jota syksy neulottaisiin. Viileät aamut saavat aina ajattelemaan lasten korvia ja sormia, ja nyt lähti puikoille pipo, jota neuloin pari päivää, kun piti istua ja kuunnella.
Lopullista tuotetta täytyy vielä tarkastella, mutta saattaa olla, että syntyi samalla uusi malli. Lanka on Sandnes Alpakkaa, joten voi olla, että tälle yksilölle täytyy etsiä käyttäjäkin jostain. Alpakkalanka ei tunnu olevan meidän perheen suosikki.

Uutta mallia olen sitten yrittämällä yrittänytkin ja se ei ihan niin helposti onnistukaan. Kokeilen eka kertaa lankojen sitomista työn takana jacquard/onteloneule-tyylillä, joka pitää kyllä mielenkiintoa yllä. Muuten ajatus hajoaakin ihan kiitettävästi. Ensin neuloin Puijon torni-kuvion yli puolenvälin, kunnes uskoin, että 4 mm puikko on liian paksu. Sitten neuloin kaavion mukaan, kuten kuvasta näkyy. Kaavio on kuitenkin muokattu vanhasta lapasohjeesta (Puijo-lapaset) ja valkoiselle pohjalle piirretty pilvet sinisinä, vaikka ne pitäisi neuloa valkoisina.
Monesti käy juuri näin, ideat ja innostus tulevat niin äkkiä, että lopputulosta ei ehdi viilailla, ja sitten siitä joutuu  kärsimään, joko itse tai vierustoverit. Langat on ostettu saman innostuksen vallassa, en edes muista, mitä ne ovat. Kaupunkilankaa, Opalia, Regiaa, voisin veikata.
Nyt on sukka kuitenkin oikeilla väreillä ja oikeilla puikoilla tulossa, toivottavasti innostus kantaa seuraavankin sukan yli!

4.9.17

Super pleased but...

 Ravelryn projekteista näen, että olen aloittanut neuletoverilta ostamastani Sandnesin Alpakasta neuletakin viime jouluna. Aloitin ohjeen mukaan, Vintageneuleet-kirjasta valitsin mallin Natalie, höyhenkuvioinen pusero.


Siinä vaiheessa kun hihat alkoivat olla puolivalmiit, olin katsellut sillä silmällä Andi Satterlundin vintagetyyppisiä neuletakkeja, ja päätin lähteä siihen suuntaan. Tein höyhenkuvioisen takin, jossa on leveä vyötäröresori, vyötärömitta ja kapeat vajaamittaiset hihat.

Olen  ihan supertyytyväinen siihen, että osasin rakentaa neuletakin ihan itse, vartalomuotoiluineen kaikkineen, ja jaksoin panostaa viimeistelyyn mm. neulomalla resorinreunat italialaisittain.

Jokin tässä kuitenkin kaihertaa ja takki onkin vain kaapin täytteenä ollut tähän asti. Kenties tähän tottumiseen tarvitaan kylmemmät kelit.

Joka tapauksessa rohkeutta ja taitoa neuloa istuvia vaatteita tuli lisää. Minkähän niistä ideoista ottaisi ekana puikoille?


2.9.17

Vaillinaista viestintää

Perinteisesti vauvalle kuuluu neuloa tossutkin.

Olen ihastunut Nikki Van De Carin Time Flies -tossuihin, niiden rakenteen ja sievän ulkonäön takia. Ja koska olen neulonut tällaiset jo aiemmin ja voin jo muokata ohjetta enemmän mieleisekseni tai vaihtelun vuoksi.

Tässä postauksessa on kuitenkin vaillinaista viestintää, tämä kuva ei kerro tuhatta sanaa, ainakaan tossuista tai niiden tekemisestä. Vauvan tossut tulisi aina kuvata jonkun jaloissa. Vertaa vaikka edellisiin valmistuneisiin.  Nyt on vain uskottava, kun sanon, että nämä keltaiset tossut ovat saumattomat ja olen luonut niihin erinäköisen pitsineuleen.

Lankana on tällä kertaa Schachenmayrin Merino Extrafine 120, DK-vahvuinen kaapelikierteinen lanka, jota jäi yli Pompuloi-kämmekkäistä. Juuri sopiva lanka vauvantossuihin!

30.8.17

Tylsät housut

 Näistä alpakkaisista pöksyistä olen kirjoittanut jo toukokuun lopussa. Ne ovat olleet valmiina jo kauan, joten eiköhän ala neulojan tunteet olla näistä tuulettuneet jo.

Malli on Garnstudion ilmaisohje, Drops Baby 20-10, eikä tämäkään ohje saanut minua vieläkään rakastumaan tuohon sivustoon, joka pursuaa ilmaisohjeita kaikilta ajoilta kaikenlaisille langoille.

Housujen lanka on Sandnesin Alpakkaa, josta voi sanoa, että se ainakin lämmittää, koska on alpakkaa. Ja voi siitä sanoa myös, että väri on miellyttävän neutraali vauvaneuleeseen.

Housujen malli on näppärä siinä, että vyötäröä ja lahkeita on helppo kääntää, joten käyttöikää on pienen pienestä vähän isompaan asti. Sitten kun vauveli lähtee liikkeelle, housut jäävät jälkeen, koska vyötäröä ei pidä ylhäällä pelkkä resorineule millään.
Mittakaavaa antamassa on kaksi vyyhtiä Holst Garnin Highland -sukkalankaa, josta tulisi mielellään talven lämmittimiä jollekin lähiperheenjäsenelle. Nämä halusivat kesäreissulta mukaan Joroisten Riikka-Piikasta. Minulla ei ollut mitään sitä vastaan.

28.8.17

Pieni sarvikruunutakki

 Olen jo jonkin aikaa tiennyt, että maailmaan on tulossa pienokainen talven kynnyksellä. Sellainen odotettu ja rakastettu pikkuinen, jota minä voin suojata kylmältä maailmalta omalta osaltani vain rajallisesti. Nykytekniikalla osallistuminen kaukana olevan elämään on jo verrattain helppoa, mutta ei se kosketusta voita.

Neulojalla on tähän tietenkin patenttiratkaisu, sillä kun neuloo vauvalle, se paitsi suojaa kylmältä ja pitää lämpimänä, myös välittää kosketuksen. Käsinneulottu takki on täynnä kosketusta ja kun se on villaa, se on juuri sopiva talven keleihin, tuli sitä lunta tai ei.

 
Antler-takin olen neulonut itselleni aiemmin, ja tämä on pienin koko, 0-3 kk. 
Lankana on Hjertegarnin Lima, jota oli jäljellä isommista neuleista kerä harmaata ja kerä petroolia (ei vihreää eikä sinistä, kuva näyttää omiaan).  


Perjantaina oli Kuopio juhlii -tapahtuma, ja huomasin, että näköjään jotkin asiat vain jotenkin kuuluvat yhteen: museossa on nähtävillä alkuperäisten hautalöytökorujen, joita esittelin edellisen Antlerin postauksessa, lisäksi Kalevala Korun juhlanäyttely, jossa on mm. muinaiskorujen perusteella tuotantoon otetut mallit, joista kuvassa vain muutama. 
Pikkuisen takkiin saa kuitenkin riittää käyttömukavat litteät muovinapit, jotka toki nekin on ostettu Napista ja Nauhasta, kuten edellisenkin takin napit.